SOHVAN SYLISSÄ

Sohvan sylissä kirjaimellisesti on mennyt noin viikko... Sitkeitä ovat nämä flunssat, mutta ehkäpä tämä tästä, viimein ja toivottavasti. Sohvalla on ollut kyllä yllättävän mukava olla, koska se on melkein kuin uusi. Vanha sohvamme sai nimittäin uudet päälliset viikko sitten ja samalla vaihtui väri. Valkoisesta harmaaseen, ehkä hieman lapsiystävällisempään väriin, vaikka valkoisen sohvan nimeen olen vannonut. Niin se mieleni vaan muuttui, kun olen pessyt ja pessyt valkoisia sohvanpäällisiä 8 vuotta. Ja onhan ne vielä varastossa, jos takaisin tekee mieli vaihtaa. Mutta voin sanoa, että harmaa sohva näyttää silmääni vallan hyvältä, sopivan syksyiseltä myös. Eikö?

Viikon kun ovat tavarat olleet enemmän ja vähemmät sikin sokin ja sekaisin, olohuoneen lattiat kasvaneet legoja, keittiön pöydät täyttyneet kaikesta tärkeäksi kuvitellusta ja pyykkivuori kodinhoitohuoneessa hiipinyt kohti kattoa, olipa kiva tunne tänään kun saimme hieman järjesteltyä ja siivottua yhdessä :) Se minun iloni, puhdas tai puhtaampi koti, ai että! Alla kuva ennen operaatiota, hih! Yksi maailman fiksuin keksintö on muuten laittaa lakana tai vastaava legojen alle, helpottaa niiden atomien keräämistä/löytämistä!

Tänään uskaltauduin myös ulos hommiin, omppupuut saivat talvisuojat myyriä ja jäniksiä vastaan ja kuistille ilmestyi havupallopuu. Maanantaina saan pakata autoon monta havupallopuuta töihin viemisiksi. Havupallopuista on kuviakin tulossa myöhemmin... Osa niistä odottaa valmistumista huomiseen. On ihanaa saada toteuttaa itseään. On se vaan minun juttu, tämä naprääminen! Luovuus katoaa, jos en saa näpertää jotain tasaisin väliajoin. Viikolla käytin lapsia kirjastossa ja samalla sain kirjoja itsellekin sohvan nurkkaan. Kuluneella viikolla on tullut luettua paljon sisustuslehtiä sekä -kirjoja ja suunniteltu sen ziljoona hommaa oman pään sisällä :)

Hyvää viikonlopun jatkoa juuri sinulle! Nauti!

TUOLIT JOILLA EI VOI ISTUA

Niin kuin otsikossa lukee meidän talossamme on tuoleja, joilla ei voi istua. Poikani kysyi yksi päivä onkohan muillakin samanlaisia tuoleja? Ja kun kyselin mitä hän mahtaa tarkoittaa sanalla samanlainen, niin hän tarkoitti tuoleja, joille ei saa istua. Kun istuminen oli hänen mielestään tuolin työtä. Hyvin ajateltu 6-vuotiaalta! Tuolin työhän on istua tai tarkemmin olla istuttavana. Mutta siis joo meillä on tuoleja, jotka ovat vanhoja, mutta kauniita ja ne eivät välttämättä kestä istumista (ainakaan aikuisen). Joten kysytään nyt, onko muillakin tuoleja, joilla on joku muu työ kuin se perinteinen istuimina toimiminen? Meillä nämä yksilöt hoitavat mm yöpöydän ja kukkatelineen virkaa. Olohuoneenpöydän poistuessa varastoon yksi jakkara, kaikkine kauneusvirheineen, seilailee olohuoneessa pikkupöytänä.

Näissä kuvissa vilistää keltaista, jota olen ruvennut näkemään joka paikassa. Marimekon Kurjenpolvi tyynyliinan ostin kirpparilta ja se saa olla sohvalla tuomassa väriään. Tänään aurinko näyttäytyi ja takapenkillä istuva lapsi huusi, että kesä tulee - jee! Hieman piti hänen intoaan t-paita kelistä hillitä, autonmittarin kertoessa totuutta -32 astetta, taas. Olen huomannut itsessäni niitä joka keväisiä piirteitä, kaiken sisustussekoilun lisäksi, että alan tympääntyä talveen (tai ainakin tähän pakkaseen). Jotenkin nämä muutama talvikuukausi on kidutusta, odottaa ja odottaa kevään saapumista ja taimikasvatuksen alkua. Noh, muutaman kuukauden päästä taimipurkit valtaavat ikkunat... Rapsakkaa pakkaspäivää!