maanantai 29. helmikuuta 2016

HEIPAT HELMIKUULLE

Helmikuu alkaa olla takana päin ja maaliskuu edessä. Se tietää tässä talossa paljon suunnitelmia, multaa ja siemeniä, kasvatusaikataulun laadintaa ja haaveita tulevasta kesästä. Maaliskuussa puutarhahöperöä nenääni jo vähän kutkuttaa, muistan mullan tuoksun ja kasvun ihmeet. Ensimmäiset siemenet pääsevät multaan ihan kohta ja haen talvetetut belargoniat varaston pimeydestä sisälle. Kevät alkaa saapua!

Olen hurahtanut vähän tuohon liitutaulutarraan, kun sitä löytyi rullan loppu kaapin periltä. Tällä kertaa maitotölkeistä syntyi linnunpönttöjä, liitutaulutarraa kylkeen ja aaltopahvista katto. Viime keväänä askarreltiin lasten kanssa hieman erilaisia pönttöjä, mutta nyt tuli tuommoisia.



Tänään käytiin pikavisiitillä ulkona ja aurinkolasit olivat tarpeen, sen verran häikäisi tuo ihana aurinko. Pikavisiitti siitä syystä, että täällä on osa mahataudin kourissa. Nyt oli sitten sen taudin vuoro. Yöks taudillle ja iso hymy auringolle. Auringolle joka saa siivouskierrokseni kattoon, jokainen nurkka, kaappi ja lista näyttää likaiselta auringon valossa! Tänään järjestyivät kodinhoitohuoneen kaapit :) ja taas yksi kassillinen verhoja, liinoja ja tyynynpäällisiä odottaa kirpparille pääsyä.

Hei hei helmikuu ja aurinkoista viikkoa!


torstai 25. helmikuuta 2016

101 DALMATIALAISTA EIKU KIRJOITUSTA

Mietin tänään tätä taloa katsellessani, että mitähän täällä tapahtuisi, jos pääosin minun ylläpitämäni kodinhoito pysähtyisi? Ei varmaan hirveästi mitään. Eilen kodinhoito nimittäin pysähtyi hetkellisesti, kun makasin sohvalla koko päivän, jonkin kumman mahakivun/kuumeen/väsymyksen saattelemana. Eilen pelkkien kalapuikkojen paistaminen pienille ruuaksi oli jo suuri saavutus! Oletko ikinä laskenut kuinka paljon käytät aikaa päivässä kotitöihin? Minä en ole, mutta meinaan laskea joku päivä. Tuntuu, että tunnit vaan hujahtavat pyykkien, tiskien, ruokien ja kaiken tavaran raivaamisen kanssa... Tänään aamulla eskariin lähtevä esikoinen kyseli onko hänen ulkovaatteensa missä ja kun vastasin hänelle, että siellä eteisen lattialla mytyssä minne hän ne eilen jätti eskarista tullessaan, oli pojan ilme aika hyvä. Että eikö äiti ole laittanut edes rukkasia kuivumaan uunin päälle? No ei ole. Vaikka poika vallan itsenäinen vaateasioissaan onkin, on rukkasten kuivumaan laittaminen leivinuunin päälle ollut vähän niin kuin äidin homma. Ja kyllä meillä lapsetkin kotiaskareita tekevät, jos joku sitä miettii. Enkä millään halua vähätellä tällä kirjoituksellani miestäni tai hänen panostaan tähän huusholliin. En voisi häneltä enää 13 tunnin työ/treeni/ruokaostos reissun jälkeen enempää toivoakaan, vaan olin eilen todella kiitollinen ruokakassien kanssa juuri sopivasti iltapala aikaan eteiseen tupsahtaneesta miehestäni sekä hänen hoitamastaan iltasadun lukemisesta. Tänään olo on jo virkeämpi, ei vielä ihan kunnossa, mutta jaksan olla jo jalkeille, eilen kun en jaksanut. Ehkä tänään lelut ja muut tavarat pääsevät takaisin paikoilleen, pyykit kaappeihin ja ruokaakin valmistuu. Ensin kuitenkin luen 101 dalmatialaista kirjan, kuuntelijat jo odottavat, joten moikka moi!

Edellinen postaukseni jälkeen tajusin sen olleen 100 kirjoitukseni tänne ja tämä on siis 101 kirjoitukseni. Huimaa!


maanantai 22. helmikuuta 2016

TÖTTÖRÖÖTÄ PÄIVÄ TÄYSI

Vuosi lisää ikää lapselle ja synttärikemuja kahtena päivänä, niistä koostui mennyt viikonloppu. Lauantai iltana sankari (ja äiti) oli onnellinen ja väsynyt mukavan päivän jälkeen. Kiitos kuuluu vieraille! Oma osuuskin päivästä tuli suoritettua kunnialla. Eilen oli vielä kovasti odotetut kaverisynttärit eskari kavereille niin sain karkkikipot tyhjiksi. Yllättävän vähän jäi herkkuja yli tarjoiluista itselle tuhottavaksi :) onneksi! Poika valitsi teemakseen Minecraftin ja sen varjossa päivää ideoitiin ja toteutettiin. Meillä lapsilla on aina ollut jokin synttäriteema, jonka mukaan vähän (tai enemmän) askarrellaan koristeita sun muita juttuloita. Nyt on kyllä herkkuja hetkeksi napa täynnä. Tänään on pakko päästä lenkille. Kohta voikin aloittaa seuraavien syntymäpäivien suunnittelun, niihin kun on aikaa kuukausi :) silloin tiedossa 2-vuotiaan pojan pirskeet. Kevät on meillä yhtä synttärien aikaa :)


Mukavaa maanantaita sinulle!

torstai 18. helmikuuta 2016

TYYLIÄ JA TUNNELMAA

Varmasti meistä jokainen sisustamiseen jollain asteella höyrähtänyt on kokeillut ja testaillut erilaisia tyylejä ja tunnelmia. Vai onko joku löytänyt heti oman juttunsa? Täällä pohditaan omaa tyyliä ja minne se mahtaa olla menossa :) Itse olen huomannut sisustusmakuni muokkautuneen vuosien vieriessä. Oi että sitä sinkkuboxini sähkönsinistä aikaa! Mieheni muistaa kuulemma ikuisesti tämän asunnon ja sen sinisen värin. Hän oli ihmetellyt silloin miten paljon sinistä mahtuukin 20 neliöön. Sininen semmoisenaan on kulunut sisustuksesta pois, mutta jotain olen tästäkin ajasta säästänyt varaston laatikoihin. Olen huomannut kuluvan kevään aikana kaipaavani selkeyttä sisustukseen, vuosia jatkuneen maalaisromanttisentyylin, tavara määrän ja mummola tuulahduksen keskelle. Tätä maalaisromantisen aikakauden jäänteitä kodissamme vielä on paljonkin, mutta tavarat ovat vähentyneet laatikoihin osa varastoon ja osa myyntiin asti. Pidän vanhoista asioista sekä esineistä ja mummolan tyylistä esimerkiksi tekstiileissä, mutta koko ajan huomaan hakevani tiettyä selkeyttä tähän taloon. On totta, että viisi henkisessä perheessä tavaraa on aika paljon, vaikka ne levitteleekin tähän reiluun 150 neliöön. Säilytyskalusteet ovat kyllä yksi avain onneen tässä talossa.

Sävyinä sisustuksessa on mustaa, valkeaa, harmaata (eikös niitä ole kaikilla?), lisäksi keltaista ja vähän mummolaa kuuluu tällä hetkellä intoiluni kohteiksi.  Sisustukseni vaihtelee vuodenaikojen ja oman mielen mukaan, vähitellen huomaan pitäväni myös niistä asioista mitä lehdet ja netti tuovat näkökenttääni. Onko tämä nyt omaperäisyyden puutetta vai mitä, mutta huomaan haaveilevani taas jostain ihanasta, jonka olen nähnyt monessa blogissa ja netissä. Vaikka haaveissa olisi hankkia joitain modernimpia huonekaluja, en ehkä osaisi asua ihan modernissa talossa. Sellaisessa missä keittiönkaapeista puuttuu ovenkahvat ja seinät ovat enimmäkseen lasia, tämä on siis yksi käsitykseni moderneista kodeista :) Toisaalta olisi hauskaa asua hetki esimerkiksi kaupungin keskustassa uudessa ja modernissa talossa ja kokeilla. Tosielämässä tämä ei ole mahdollista ja voisi olla, että sitä porkkanapenkkiä tulisi kuitenkin ikävä. Kun ei ne porkkanat parvekkeella kasvaneet, sitä kokeilin jo siellä sinkkuboxissani. Pohdintani lopputuloksena totean olevan maalla viihtyvä tyyppi, jonka koti elää ruuhkavuosien värittämää omanlaistaan elämää uusien ja vanhojen asioiden sekamelskassa. Huomaan muistelevani mummoani ja hänen viherkasvejaan, joita hänellä oli paljon. Mistähän löytäisin samanlaisen kaktuksen kuin hänellä oli... Haluan lisää viherkasveja!



keskiviikko 17. helmikuuta 2016

VIIKON TEEMANA MINECRAFT

Tämän viikon teema on aika vahvasti Minecraft. Vietämme tulevana lauantaina esikoisemme 7-vuotis syntymäpäivää ja teeman mukaan ollaan näperrelty yhtä sun toista. Juhlan teema on sankarin oma toive, joten sillä siis mennään. Poika on kasannut monta iltaa Minecrafteja pöytäkoristeiksi ja pikku veljet piirrelleen kaikkea teemaan liittyvää. Tai no pienin nyt ei vielä sen kummemmin piirtää osaa, mutta on menossa mukana. Ihanaa kun jokainen innostuu omalla tavallaan tulevista juhlista. Paljon on vielä työnalla ja leipomisien suunnittelu on täällä kovassa vauhdissa.


Energiaa antava kevätaurinkokin on nähty jo muutama päivänä. Eilen ulkoilemaan lähtiessä kaivelin innoissani aurinkolasit mukaan, mutta aurinko vilkkui vain pilven takaa, joten ilman lasejakin pärjäsin. Kävely/pulkkalenkillä sää vaikutti jo lupaavan keväiseltä. No tänään ei taas laseja tarvinnut ajatellakaan, sen verran paksussa pilvessä taivas on. Hyvä kirpparipäivä siis tänään, vaikkei tuolta nyt mitään ihmeellisyyksiä löytynyt, kiva oli käydä. Muutama uusi kehys tarttui kaupasta mukaan ja ainakin toiseen on tulossa pojan oma askartelu, jonka hän toi eskarista. Nyt perunateatteri kutsuu ja pöydällä odotteleva kala, sillä täällä syödään kohta kalakeittoa. Syötäisiköhän se vanhoilta Arabian lautasilta mitä kirpputorilta ostin...

maanantai 15. helmikuuta 2016

MIUN MULTAPURKIT

Innostuin tuunailemaan kukkaruukkuja ja peltipurkeista (hernekeitto yms. purkeista) ruukkuja taimille. Tulostimella tulostelin vaan kuviota ja liimalla/teipillä laitoin kiinni kylkeen. Helppoa ja halpaa vaihtelua! Kohtahan se tämäkin hulluus alkaa, nimittäin taimikasvatus. Ikkunat pursuaa kuukauden päästä erilaisia multapurnukoita. Ensi viikolla kaivelen varastosta viime keväänä Ikeasta hankkimani metallihyllyt ruokailutilan ikkunoiden eteen. Toivottavasti saan kaikki suunnittelemani taimet siihen mahtumaan... Linkki viime keväiseen postaukseen löytyy tästä. Kevät tule jo! Lunta sataa vaan koko ajan lisää ja lisää, vaikka minun mielestäni joutaisi jo sulaa pois. Lumitöitä sai tänäänkin tehdä ihan reippaasti ja illalla varmaan uudestaan... 



Mukavaa maanantaita ja alkanutta viikkoa!                                  Oi ihanan löydät myös facebookista!

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ

Voi kääk päivät huitelee jo sunnuntaissa ja viikonloppu vähenee kovaa vauhtia. Päivät ovat täyttyneet touhuista sillä olen mm toteuttanut yläkerran aulaan toista oleskelutilaa. Ja sekin etenee pikku hiljaa. Tv-tasoa meillä ei sinne ollut, joten otin eteisestä penkin töllöttimen alle, korit vaan pois ja valmis! Eteiseen piti sitten etsiä muuta istuinta pyllyn alle ja onneksi anoppilan vanha pirttikalusto oli jemmassa, joten siitä otin yhden penkin ja maalasin sen harmaaksi. Joten samalla eteinenkin sai osansa, vaikka tarkoitus oli touhuta toisessa kerroksessa. Huomenna lähtee aulasta vielä vitriini hyvään kotiin ystävälleni ja saan miettiä jotain uutta kalustetta sen tilalle. Tämä on kätevää kierrätystä! Tänään on ystävänpäivä, posti toi ihania tervehdyksiä ja puhelimeen on myös tullut tervehdyksiä rakkailta. Täällä kirjoittelen ja mussutan ystävän tuomaa suklaata kera kahvikupin. Meillä ystävänpäivää ei sen kummemmin vietetä, tehtiin vähän parempaa aamupalaa, kotitouhuja päivä ja iltaruualle mennään pizzalle. Päivä on just hyvä näin.

Hyvää ystävänpäivää sinulle!


tiistai 9. helmikuuta 2016

YSTÄVÄT OVAT ARJEN AKKU

Täällä ollaan askarreltu ystävänpäiväkortteja ja piirretty parhaille kamuille kuvia :) on ne ystävät vallan tärkeitä niin lapsille kuin aikuisillekin. Saan olla onnellinen ympärilläni olevista ystävistä, heidän olemassa olonsa on voimavara. Soitto parhaalta ystävältä piristää harmaimmankin päivän!




Askartelun jälkeen siirsin kaikki askartelutarvikkeet yläkerran aulasta alakertaan. Ollaan suunnittelemassa yläkertaan ns. toista olohuonetta tv:n katselua ja poikien pleikkapelailua varten. Tyhjensin aulaa jo valmiiksi toivoen, että tulevana viikonloppuna saisimme laitettua tilaa eteenpäin. Aulatila yläkerrassa on palvellut lähinnä askartelutilana ja vähän semmoisena läpikulku alueena. Nyt, jos viimein sinne saisi suunnitellun toisen oleskelutilan. Siitä lisää myöhemmin, nyt pikkuväki hiljeni unille ja itselle on tiedossa hetki huilia sohvan nurkassa, moikka moi!

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

PIKKUISEN TUHMA MAALARI

Olin sitten pikkuisen tuhma ja en uskonut maalikaupanmyyjää. Otin riskin ja maalasin Osmo Colorin vahan päälle. Niin ei kuulemma ikinä saa tehdä, mutta kun halusin! Eli pikakertaus: Poikien huoneessa olin vahannut taloa rakentaessamme matalantilan seinän ja siellä olevat hyllyt Osmo Colorin tummalla vahalla ja nyt halusin maalata ne vaaleanharmaaksi. Myyjä rautakaupassa vakuutteli (tai itse asiassa kaksi myyjää ja kolmas vielä puhelin päässäkin), ettei niin voi tehdä. Arvelin, että kokeilen, katsotaan mitä tapahtuu ja pysyyko maali. Näin noin parin viikon kokemuksella tilanne näyttää edelleen hyvältä ja maali on seinässä ja hyllyissä pysynyt hyvin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja Tikkurilan remonttimaaliin sekä maalin sävyyn, joka on Tikkurilan x487, nimeltään laasti. Saa nähdä sitten käytössä miten kestää jne. Kuvat kertokoon lisää pienestä pintarempastani sekä tapahtuneesta muutoksesta :) valoisammalta huone ainakin näyttää entiseen verrattuna! Kuvan huoneesta ennen maalausta voi käydä vilkaisemassa esimerkiksi täältä.

Viikonloppuun kuului paljon ulkoilua. Tuntui, että sairastelujakson aikana menetetty aika piti saada takaisin. Raitista iltaa ja pakokaasun käryä sopivalla suhteella. On ajettu moottorikelkalla ja mönkijöillä, ratsastettu, kylätelty, syöty hernerokkaa ja laskiaispullia, laskettu mäkeä ja kasteltu itsemme ulkona läpimäriksi. Luistelu jäi tänä viikonloppuna pakokaasun ja pärinän varjoon, mutta jäälle mennään varmaan huomenna. Tänään ei enää jaksa, loppu päivän laiskottelen! Ajatukset ovat jo seuraavassa viikonlopussa ja ystävänpäivässä ja ystävänpäivän askarteluissa, jotka starttaa huomenna. Mukavaa alkavaa viikkoa! Alla pieni kuvakollaasi viikonlopustamme :)

perjantai 5. helmikuuta 2016

STRINGIÄ SEINÄLLÄ

Päätin hankia synttärieni kunniaksi jotain öö järkevää, laadukasta ja semmoista mitä oikeasti haluan tai olen halunnut sitten joskus hankkia. Päädyin tilaamaan synttärilahjaksi saamillani rahoilla Stringhyllyn. Joku saattaa muistaa joskus kirjoittamani postauksen tästä hylly asiasta ja miehen kommentit. Mies aikoi siis tehdä itse muutamia saman tyylisiä hyllyjä, mutta kaikkea ei ehdi tuo tyyppi tekemään, jolla on koko ajan sata asiaa odottamassa to do listalla. Joten päädyin valmiiseen ratkaisuun. Tilasin hyllyn Scandinavian desing centeristä ja nopeaan toimittivat. Seinälle hyllyn laitoin muutama päivä sitten ja olen tyytyväinen. Samalla paikalla olleet tauluhyllyt muuttivat vierasmakkarin seinälle, joka odottaa muutakin seinilleen. Joku kiva juliste pitäisi sinne jostain napata.


Täällä ollaan sairasteltu urakalla ja onneksi pikku hiljaa alkaa kaikki olla tervehtymään päin. Oma riittämättömyyden tunne vyöryi kyllä päälle viime viikolla. Koko poppoo kun sairastaa ja jokainen hieman eri tahtiin, olivat päivät pientä kaaosta. Osan vielä kuumeillessa, osa kiipeää jo seinille (hyvä niin). Itse kipeyden ja terveyden rajamailla yritin tätä palettia ohjailla, keksiä seinille kiipeäville yksilöille jotain touhua, kun lasten oma mielikuvitus ei aina loista. Vihaan sairastelua, ei liene ylläri, enkä liene ainut. Kolme lasta, valvomista, itkua, räkää, kuumetta, nenäliina pinoja, itkua, yskimistä, lääkkeitä kaikille, itkua, räkää ja räkäisiä yökkärinhihoja joka puolella. Aamen! Huh, jospa tämä hetkeksi riittäisi.

Tervehtymisessä on parasta, että pääsee liikkumaan ja ulkoilemaan. Viikonloppuna onkin aktiviteettia tiedossa. Laskiaispullat odottavat pakkasessa valmiina täyttämistä ja herneet pöydällä keittämistä. Se olisi laskiaisviikonloppu aluillaan. Saa nähdä minne suunnataan mäkeä laskemaan vai tyydytäänkö pihan pieneen kumpareeseen. Luistelua on ainakin viikonloppuna suunnitelmissa, ihanaa huomata miten pienten taidot kehittyvät muutaman jäällä käynnin aikana. Jokohan uskaltautuisi viimein itsekin luistimille? Semmoiset kun varastossa odottaa... Mukavaa laskiaista ja viikonloppua sinulle!