HELLE HELLII LOMALAISTA

Uskaltaisikohan täällä hieman huudella pitkästä aikaa. Kesää eletään parhaimmillaan ja lomat on täällä juuri aloitettu. Tosin vielä en ole ehkä sitä edes tajunnut. Oi ihanan huusholli on siis niin lomalla kuukauden! Ja oikeista kesäkeleistä saamme nauttia, hellettä piisaa! Nautitaan siis säästä ja toisistamme. Sen kummempia suunnitelmia lomalle meillä ei ole. Perheen kanssa mennään sinne minne nenä näyttää. Kevät ja alku kesä ovat olleet sanotaanko tekemisen täyteisiä, joten yhteistä aikaa olla vaan osaa arvostaa. Olen minä sentään jotain suunnitellut kesälle, nimittäin juhlia elokuun alkuun. Mutta niistäkin lisää myöhemmin. Nyt teille muutama räpsy ja hyvää yötä!

KUKKUU KUKKUU KESÄ!

Juhannus on jo ihan ovella. Viime viikolla uskalsin kantaa loputkin toppavaatteet varastoon. Vaikka eihän sitä tiedä olisiko niitä tarvinnut juhannuksenakin... Hyrr tänä aamuna oli ainakin niin kylmä! Ei voi kun ihmetellä tätä sään vaihtelua. Viime viikonloppuna saimme nauttia niin hellepäivästä kuin vesisateestakin. Olen kyllä viimein päässyt kesäfiilikseen kiinni, säästä huolimatta. Kasvihuoneessa kylmäneet taimet on vaihdettu uusiin, on grillattu ja syöty ulkona, lasten uima-allas täytetty vedellä ja kesäkukkia istutettu, ulkosaunaa lämmitetty ja avojaloin pihalla juostu. Kasvilavatkin saivat siemenet itämään ja en oikein malttaisi odottaa, että saan kipaista sieltä syötävää pöytään.

Loma alkaa ja kiire loppuu? Näinhän se ei aina mene, jos lomalle on jäänyt niitä tekemättömiä hommia. Ainakin näin ruuhkavuosien keskellä elävällä tekemättömien puuhien määrä on loputon ja siihen käytettävä aika rajallinen arjen keskellä. Lomallakin voimme suorittaa. Itse huokaisen tänään syvään ja aloitan pienen huilin. Tämä kesä on meillä poikkeuksellinen, koska ei ole mitään suunnitelmia. Ja eniten siksi ettei ole mitään rakennettavaa! Olemme 2008 vuodesta asti aina rakentaneet/korjanneet jotain kesäisin, mutta ei tänä vuonna. Tunne on vapauttava! Sen kummempia lomasuunnitelmiakaan emme ole tehneet, mennään sinne minne nenä näyttää :)

Viime viikonloppuna käytiin lasten kanssa kävelyllä metsässä. Ehkä parasta mitä lasten kanssa voi tehdä. Metsällä on itselleni rauhoittava vaikutus ja lapset keksivät siellä aina touhuja ja ihmettelemistä. Kinastelevat huomattavasti vähemmän :) Ensi viikolla on haaveissa olla metsässä ja vesillä enemmänkin. Nyt vaihde vapaalle, juhannus saa tulla!

                                                     Oikein ihanaa juhannuksen aikaa!

VIELÄKÖ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ?

Tätä otsikon kysymystä ollaan miehen kanssa mietitty viime päivinä tai lähinna niiden päivien iltoina. Onhan sitä vielä jäljellä, vielä tulee aurinkoisia päiviä, eikö? Monena iltana on vaan tarvinnut valot sytyttää, koska on niin hämärää. Kai se on yksi kesän loppumisesta enteilevä merkki? Miehenkin loma loppui ja poika aloittaa koulun ensi viikolla, joten arjen muutoksilla mennään eteenpäin. Jännityksellä toivon ja odotan vieläkö tulisi muitakin muutoksia...

Paljon tuli tänä kesänä koettua ja nautittua, vaikka lomareissu jäi tekemättä ja osa suunnitelmista piti hylätä jo alkumetreillä. Tämän kesän tavoite oli yllätys yllätys ulkosaunan valmistuminen ja onhan se hyvällä mallilla. Voisin melkein tuulettaa, että tehty on! Pientä taantumaa olen (ainakin minä) kokenut viime viikkoina rakennustouhuista... Saunottu ei siis vielä olla, mutta piakkoin. Sisältä sauna on sinällään pikkujuttuja vaille valmis, mutta päätettiin tehdä ulkopuolikin samaan syssyyn kuntoon. Terassi ja patio odottavat vielä kaiteita ja rapppusta, grillausalue istuinpöllejään. Ja aivan varmasti jotain jää ensi vuoteenkin vielä tehtäväksi. Fiilis on mahtava ja odotan jo niin sitä ensimmäistä saunareissua, mutta myös jo joulusaunaa, jonka saamme siellä kokea ensi jouluna. Hui joulu! Niin kaukana vielä, mutta jo mielessä. Poika trio odottaa iltaruokaansa ja minä odotan miestä kotiin, hän tuo minulle lisää maalattavaa tullessaan, hih! Ehken se pitää lähteä laittamaan lasagnea uuniin ja sitten pihalle. Vielä luotan kesäpäiviin, vaikka syksyisiä aamuja olenkin jo havainnut. Ehkä muutaman viikon päästä olen jo syksy fiiliksissä!

Mukavaa viikkoa sinulle!

Koli & mökkeilyä ja ihanuutta palata kotiin!

Meidän perheessä ollaan retkeilty ja mökkeilty. Yhden päivän vietimme Kolilla Suomen kansallismaisemissa. Edellisestä käynnistäni siellä olikin jo tovi vierähtänyt ja pojille kerta oli elämän ensimmäinen. Evästeltiin Ukko-Kolin huipulla ja kierreltiin missä nyt rattaiden kanssa päästiin jotenkin menemään. Hyvät oli maisemat ja päiväretki paikkana vallan mainio. Kotiin tuomisina täältä tarttui iloisen mielen lisäksi Kolin myymälästä sieni- ja kala-aiheiset isot kortit, jotka pääsevät vähän semmoiseksi sesonki rekvisiitaksi jonnekin päin taloa.

Mökillä hujahtikin sitten usempi yö, välillä pistäydyttiin vaan kiireellä kotona ruokkimassa elukat ja kastelemassa kasvihuone. Risut ja ruohonleikkuri saivat taas kyytiä. Ja ulkohuussin tyhjennyskin koki sukupolvenvaihdoksen, kun tyhjensin sen. Tämän sanoisinko vähän pa***n tuoksuisen tehtävän on tähän asti hoitanut äitini. No nyt on uusi kompostivessa rakenteilla, joten jospa hajuhaitoistakin päästäisiin eroon tulevaisuudessa. Keräsin hieman mustikoita pakkaseen ja osan jätin jääkaappiin odottamaan. Aamupuuron päälle niitä jo laitoinkin ja suunnitelmissa olisi paistaa mustikkapiirakka. Jokin hyvä ohje täytyy etsiä. Mies tilasi mansikkakakkuakin, joten meillä taitaa olla herkuttelupäivä tiedossa. Kuhan vaan tämä leipuri nyt hommansa hoitaisi...

Eilen illalla oli kyllä melkoisen ihanaa tunne palata kotiin, juoksevan veden ja sähköjen pariin. Home sweet home! Muutaman yön kun on poissa kotoaan niin jopa kotityötkin kiinnostaa enemmän. Tänään onkin jo pyykkikone pyörinyt ja imurikin vilahtanut lattialla. Verhokangaspakettikin oli saapunut ja nyt olohuoneen ikkunassa roikkuu jo 10 metriä mustaa hieman läpikuultavaa kangasta. Vähän niin kuin maistiaisena se siinä riippuu. Ei ehkä ollut ihan rakkautta ensi silmäyksellä, mutta mutustelen näkyä muutaman päivän ennen kuin käynnistän ompelukoneen. Samaisessa paketissa saapui myös pyöreä matto, joka taas oli heti mieleinen ja pääsi sille varattuun paikkaan. Tilasin kankaat ja maton Ellokselta hyvällä alennuksella. Alla kuva uudesta matosta.

Miehen mielipide, jota siis kysyin, oli uudelle mustalle kankaalle lyhyt ja ytimekäs ok. Joten uskallan työstää asiaa eteenpäin. Hän on tottunut tähän verhojen yms. vaihtorumbaan vuosien saatossa, mutta koska koti on meitä kaikkia varten mielipidettä välillä kysyn häneltäkin. Tänään meinasin kaivella myös varastosta yhdet vanhat verhot ja tutkia saisinko niistä tuunattua ruokailutilaan uudet verhot. Ne ovat aitoa retroa joltain menneeltä vuosikymmeneltä :)

Nyt varmaan pitänee aloittaa etsimään sitä mustikkapiirakkanohjetta. En ole aikoihin kyseistä herkkua paistanut, joten katsotaan millaisen saan aikaiseksi päiväkahville. Ihanaa elokuun ensimmäistä viikkoa kaikille!

Sataa ja paistaa - kilpaa!

Eilen oli sadepäivä eli sisäpäivä ja tänään taas paistoi aurinko ja touhusimme ulkona. Hieman epävakaista on joo tämä sää! Eilen leivottiin pullaa ja sämpylöitä kun ei kerran uloskaan päästy. Muuten päivä piti sisällään sisäleikkejä sekä vähän askartelua. Itse nautin aika tavalla päivästä, jolloin maltoin pysyä sisällä. Innostuin itsekin askartelemaan muutaman kortin. Nekin ovat teemalla vähän mustaa, sillä päässäni pyörii jo jotain tulevan syksyn sisustusjuttuja. Tilasin viime viikolla mustaa verhokangasta. Musta on värinä kiehtonut minua jonkun vuoden ja jotain pikkujuttuja meillä on mustaa ollutkin sisustuksessa. Viime talvena talossamme oli paljon harmaan värisiä juttuja kaiken tämän valkoisen lisäksi. Joten tänä vuonna syvennetään ja mennään ihan mustaan. Saa nähdä kun kankaat tulevat lähtevätkö ne samoin tein palautukseen vai pääsevätkö ihan ikkunaan asti. Olohuoneeseen niitä siis suunnittelin, pitkiksi verhoiksi. Meillä on niin perusvaaleaa, että se voisi ollakin kiva juttu. Sen näkee sitten kuis käy.

Puusohva on kotiutunut ruokautilaan enemmän kuin hyvin. Se ei lähde varastoon, vaikka sitä vähän epäiltiin. Ompelin siihen tilkuista päällisen. Ehkä teen uudenkin päällisen sitten syksymmällä, tämä on kovin kirjava ja kesän värinen :)

Viimein saimme pienimmän herran sänkyasiankin hoidettua. Pinnasänky tosiaan myytiin ja nyt on jo poissa sen aiheuttama haikeuskin. Poika nukkui muutaman yön matkasängyssään, kunnes saimme kuskattua mökiltä vanhan sängynaluslaatikon ns. vuodevaatelaatikon, josta tuli hänen uusi peti. Viime yönä testattiin miten toimii ja toimihan se. Poika pääsi hyvin keskellä yötä pois sängystään ja nousemaan äidin viereen, heh :) Tämä sänky on ainakin matala, ei tipu poitsu korkelta ja pääsee itse tosiaan pois sängystään. Ja hyvä puoli ettei tarvinnut ostaa uutta sänkyä, kun kerrossänky häntä jo odottaa sitten kuhan vähän kasvaa ja uskaltautuu toiseen huoneeseen nukkumaan. Siihen asti on oma pesä meidän makkarissa.

Onneksi tänään on paistanut aurinko ja käytiinkin päiväkahvilla naapurissa. Mies hävisi jo aamulla hirsikasalle veistelemään ulkosaunaa, siihen hommaan kun vaaditaan poutasäätä. Nyt jos tarttuisi imuriin ja tekisi semmoisen pikafiksauksen talon siisteyteen. Huomenna on tarkoitus lähteä vähän retkeilemään, niin luonnollisesti suunnittelen jo eväitä. Mitähän sitä mukaan eväskoriin pakkaisi?

Heinäkuu hei hei!

Kiirettä pitänyt! Kiirettä minulla joka olen kotiäiti, jolla on vaan aikaa. Uskokaa tai älkää, saan päiväni kulumaan hujahduksesa ja tylsyydestä ei ole tietoakaan tällä tontilla. Kesä tuo tähän vielä tietynlaisen kertoimen, se lyhyt kesä, jonka aikana pitäisi ehtiä sitä, tätä ja tuota. Paljon on meillä vielä suunnitelmia tälle kesälle ja heinäkuu alkaa vedellä jo viimeisiään. Joko pitäisi panikoida? Ei pidä, mielestäni elokuu on vielä täyttä kesää. Toivon hartaasti tulevasta elokuusta lämmintä ja kesäistä. Vielä on kesää jäljellä!

Ollaan mökkeilty, reissattu, uitu, kerätty vähän mustikoita, veneilty, retkeilty, pakastettu mansikoita, juostu alasti pitkin pihaa (ainakin lapset), tehty halkosavottaa, kastuttu sateessa, käyty jäätelöllä ja kerran jopa terassillakin. Kesälistasta saa siis vetää yli jo monta toteutunutta asiaa. Tosiasiassa ei meillä mitään listaa ole tai no ehkä minun omassa päässäni on... Mutta tietyt asiat kuuluvat mielestäni kesään ja niitä pyrin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. 

Eilen revimme mieheni kanssa romantiikkaa risusavotasta. Olipa mukava touhuta hetki kahden. Pihasta kaatui puita ja suunnittelimme aitaa, joka sai jonkun sortin alku pyrähdyksen. Ajatuksenamme on tehdä tänne metsän keskelle aitaa talon ympärille tavallaan rajaamaan pihaa ainakin osittain jostain ilmansuunnasta. Olisi hieman selkeämpää pysäyttää ruohonleikkuri johonkin ja tämä enemmän tai vähemmän hoidettualue ei rönsyilisi joka vuosi isommaksi ja isommaksi. Suunnitelmissamme on tehdä pistoaidan tyylistä aitaa mikä sopisi tänne maaseudulle. Aika ulko painotteista tämä touhuaminen ollut viime aikoina. No tänään jo tilasin netistä verhokankaita, koristetyynynpäällisiä (joita kaapit pursuaa jo ennestäänkin...) ja yhden uuden maton, joten kohta se sisustusvimma taas iskee ja maltan sisälläkin pysyä hieman enemmän. Mutta nyt nautitaan täysillä tästä kesästä, syksyllä ehtii sitten sisällä istua :) Jopa tätä kirjoitan terassilla ööö yökkärissä... Nyt vaatteen vaihdolle ja päivän puuhiin!

Kesäpäivä kesäpedissä

Nyt se on valmiina odottamassa kesäpeti terassilla, hih! Voi tätä kesän hauskuutta ja omaa mielikuvitusta, kaikkea sitä keksiikin. Ollaan köllötelty siinä poikien kanssa ja luettu kirjoja. Kaikki ei samaan kyytiin mahdu, mutta vuorottelemalla selvitään. Hyttysverkko pitää inisijät poissa ja nyt tarkoitan niitä itikoita, en poikia. Vaikka hekin välillä inisevät aika tavalla.

Tänään sää ei osannut oikein päättää sataa vai paistaa, mutta saimpas nurmen niitettyä. Tai no hieman on vielä kesken, huomenna loppuun. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Vielä pohdin lähtisinkö iltalenkillä käymään, jos tuo mies maltaisi sisälle pihalta tulla, niin pääsisin ihan yksin. Viikonlopun mässäilyt pitää saada sulateltua. Mennyt viikonloppu sisälsi rokkailua ja retkeilyä :) Nyt vauhdilla uuteen viikkoon, vaikka tämä fillari on jo kasvanut nurmikkoon kiinni... Mukavaa viikkoa!

Eväsretkellä omalla pihalla

Rakastan eväitä! Niiden tekemistä sekä niiden syömistä. Mielestäni ei tarvitse lähteä edes retkelle, vaan herkkuja voi nauttia vaikka omalla pihalla. Mikäpä lapsista olisi kivempaa välipalalla kuin kaivella eväsleipää korista ja valita sieltä se makoisin palanen. Tänään teimme jokaiselle sämpylän mieleisillä täytteillä ja suuntaisimme pihan perälle välipalalle. Yllärinä mies sai päiväkahvinsa saunanrakennus työmaalleen :)

Päiväkahvin innoittamana myös vanhat Arabian kupit saivat uusiokäyttöä. Kaiken ei tarvitse puutarhassa olla niin vakavaa, ei meillä ainakaan...

Pyörittelin varastosta löytynyttä rautalangan pätkää kädessäni ja siitä syntyi kranssinpohja eläville kukkasille. Eihän se kauaa kestä, mutta hetkellisen ilon siitä saa. Näyttää siltä, ettei puutarhassani juurikaan kuki tällä hetkellä muita kuin keltaisia kukkia. Vaikka ne kauniita ovatkin, silti keltainen ei kuulu lempiväreihini. Kukahan kumma ne lie sinne istuttanut? Odotan niin pionien aukeamista. Tänään jo yksi näyttää lupaavasti aukenevan. Luonnosta löytää myös kukkia, niin kuin tuohon kranssiin kävin hakemassa.

Kun yhdestä perheen ruokkimisesta selviää, niin mietin jo seuraavaa, joten mars keittiöön iltaruokaa laittamaan. Mitähän tänään syötäisiin? Se on vielä hieman epäselvää itse kokillekin...

Puusohvaa siellä ja puusohvaa täällä sekä mökkiterveisiä!

Siinä ne ovat taas päivät vierähtäneet, ihan juosten, jos nyt suoraan sanon! Perjantaina meille kotiutui toinen puusohva (mistä jo joskus mainitsinkin) ja se muuttikin sitten ruokailutilaan. Ja siinä vajaan viikon verran oloaan totutellut sohva sai mennä terassille, kesäpediksi. Nyt on saatu kotiin jotain uutta tai no vahnaa, mutta jotain vaihtelua. Ompelun alla on ruokailutilan puusohvalle päällinen vanhasta patjasta ja tilkuista. Suunnittelin tarkoituksella värikkään, jottei lasten ruokalista siinä niin näkyisi... Ehtisiköhän sen huomenna ommella loppuun. 

Peilipiirongista tuli ihana ja kuvaan sitä teille heti, kun se saadaan kannettua omalle paikalleen. Hieman nämä päivät täyttyneet kaikenlaisesta hommasta ja tuntuu, että alku viikon hulluna heilumisen jälkeen tahti hidastui loppu viikkoa kohden. Viikonlopun vietimmekin mökillä ilman maalipensseleitä. 

Viimeisin vuorokausi mökillä sisälsi hieman pihanhoitoa ja hirsitukki hommeleita. Lapset sai uida, saunottiin ja massut täynnä hyvää ruokaa oli hyvä köllähtää aittaan unille. Ensimmäinen yö mökillä tänä kesänä siis takana. Ei ole vielä oikein säät suosineet siellä yöpymistä, mutta kyllähän tuolla jo tarkeni nukkua. Vaikka aikamoiseksi vilukissaksi tunnustaudunkin.

Viime kesänä toteutimme mökillämme suht ison saunaremontin ja sen myötä 80-luvulla rakennettu saunarakennus sai kasvojenkohotuksen. Kellastuneet pyöröhirret saivat uudet sävyt. Sauna tumman ja pukutila vaalea värin. Alla muutama fiilistelykuva saunareissulta.

Perheemme suuntaa innolla kohti tulevaa uutta viikkoa. Ensi viikolla onkin luvassa kivoja juttuja ja jos tämän huonekaluruletin saisi täällä sisällä päätökseen. Uusien huonekaluostosten myötä, kun jäi muutama entinen ylimääräiseksi, joten ne pitää taikoa jonnekin piiloon.

Mukavaa tulevaa viikkoa!

Sisustuskirjojen ahmimista, mums!

Kävimme kirjastossa poikien kanssa alku viikolla hakemassa kirjoja ja nyt kun olen niihin hieman ehtinyt syventyä, niin kerron teillekin mitä kaikkea mukaani tarttui. Aikamoinen kasa kirjoja, eikö? Kasa on kahlattu läpi, mutta paljon on vielä luettavaa. Ideioita sain taas kasa päin odottamaan, ööö sadepäivää tai muuten vaan aikaa laittaa hihat heilumaan tai ompelukone laulamaan.

En ole pitkään aikaa jaksanut keskittyä mihinkään sisustuskirjaan selailua kummemmin, mutta nyt tämä Rouhea maalaistyyli ideoi ja sisusta kirja tempaisi mukaansa täysin. Ehkä se johtuu siitä, etten ole tosiaan aikoihin lukenut mitään sisustuslehteä paksumpaa tai sitten siinä oli jotain juuri minua varten. Kirjan tuunausvinkit saivat rattaat päässäni pyörähtämään.

Muita kirjoja olivat mm. Ilona Pietiläisen Kesäpesä, takuu varmasti ihanaa katseltavaa ja vinkkejäkin löytyi kivasti. Kaikki Ilonan kirjat ovat kyllä ollet lukemisen arvosia. Henna-Kaisa Sivosen Mummoillen henkisen mummon käsikirjan kanssa sain tehtyä pienen aikamatkan. Kirjaa lukiessa tuli ikävä omaa mummoa, joka pilven päältä meitä katselee. Tätä kirjaa luettuani rupesin miettimään kaikkia vanhoja hyviä konsteja yhteen jos toiseen asiaan. Kirja oli todella sitä mitä lupasi, mummoilua parhaimmillaan!

Alla kuvia muista kirjoista. Wanilla country chic oli täynnä valkoista ihanuutta, toinen toistaan upeampia otoksia, katselin ihan kateellisena kuvia ja koteja. Kodin pehmeät sävyt oli oikea pastellien käsikirja. Kirjan kuvat saivat iloiselle tuulelle. Kotoisa tyyli kirjasta taas sain paljon vinkkejä pieniin sisustujuttuihin kuten mm. ompeluidean kirjaimen mallisista tyynyistä. Tämän  idean toteutan lapsille joku sadepäivä. Tämä kirja oli värikäs ja mukavaa luettavaa valkoisten sisutusten jälkeen.

Moni kirja odottaa vielä tarkempaa syyniä, onneksi on laina-aikaa ja muu aika kaivellaan aina jostain välistä. Eilen poika huomautti kun lastenelokuvaa katsoessamme minulla oli sisustuskirja kädessä, hmm niinpä. Miksi ei osaa keskittyä vaan yhteen asiaan, vaan säätää aina montaa päälekäin? No olenhan äiti...

Mutta nyt muihin puuhiin, kirjat saavat viikonlopuksi jäädä sivuun, sillä taloon tulee huomenna kaksi poikaa ja poikien äiti, hyvä ystäväni yökylään. Meno ja meininki on taattu! Ihanaa saada vieraita, ja isäntäkin katsoo parhaakseen kadota viikonlopuksi muihin maisemiin, joten talo on täynnä äiti-poika-energiaa. Suunnitellut lasten olympialaiset kisataan huomenna ja teinkin pienet palkintopussukat kisaajille. Suunnitelmissa on mm. talon ympäri juoksua, pallon tarkkuus- ja pituusheittoa, tasapainoilua tukilla, autonrenkaan läpi sukellusta ja pussihyppyjä ja aarteenetsintää. Hih ja ilo ylimmillään! Lapsien väsytystä parhaimmillaan!

Hyvää viikonloppua, nautitaan auringosta!

Hyvää heinäkuuta!

Hyvää heinäkuuta kaikille! Ihanaa, nyt on taas se aika vuodesta kun viikonloput täyttyvät kaikenlaisesta toiminnasta. Monena menneenä vuonna juuri heinäkuu on ollut häiden ja muiden juhlien kuuminta aikaa. Tänä vuonna meille ei ole hääkutsuja posti tuonut, mutta monella ystävällä on vuosihääpäivä tulossa. Kun mietin ystäväpiiriäni niin monen monta ihanaa hääpäivää on muistissa nimenomaan heinäkuulta. Toisilla se on ensimmäinen ja toiset ovat matkallaan jo pidemmällä. Tällä viikolla ovat nämä häät ja kihlautumiset olleet mielessä, koska perhepiirissämme tuli ilouutinen kihlautumisesta. On se vaan niin hienoa kuulla näitä iloisia uutisia. 

Olen päässyt kaksi kertaa kaason kunniatehtävään, joten heinäkuussa muistan aina jollain tavoin näitä hääpareja, joiden juhlissa olen saanut tässä roolissa olla. Muistamisina ovat ollet kuoharipullo tai joku omin käsin tekemä pikku juttu, ei sen kummempaa. Uskon pelkän viestinkin ilahduttavan mieltä, ja se, että ylipäätään päivän muistin. Saa nähdä milloin seuraavan kerran kutsu häihin kolahtaa :) Heinäkuu on varmasti häidenkin sesonkikuukausi, mutta heinäkuu on sesonkikuukausi Suomessa ylipäätään. Monet ihmiset ovat lomillaan tai aloittavat lomansa. Monet reissaavat. Itse olen tyytyväinen, että oma reissumme on jo tehty ja nyt voimme keskittyä kotona ulkosaunan rakentamiseen, veneilyyn sekä mökkeilyyn. Heinäkuussa luonnon kasvukausi on huipussaan ja monesti heinäkuu on se kesän lämpimin kuukausi. Saa nähdä onko tänä vuonna. Eilen jyrissyt ukkonen muistutti kesästä myös, töpseleitä sai nyhtää seinästä ihan vaan varoilta. Illalla seisoin ulkona sateessa hetken pyykejä raivaten, ja luonnon tuoksu on huumaava.

Perheessämme alkaa ensi viikolla hieman erilainen aika, kun mies jää lomille. Tietoisesti olen siirtänyt kaikkea tekemätöntä projektia ensi viikkoon tai siitä alkaen. Ihanaa kun on enemmän aikaa olla yhdessä, oli se sitten halkosavottaa tai uimassa käymistä. Tulevaa viikonloppua odotetaan perheessämme muutenkin tosi paljon. Ystäväni tulee lapsiensa kanssa yökylään ja vietämme äiti-poika-viikonloppua. Ohjelmassa on myös lastenolympialaiset. Niitä pitää muuten vähän suunnitella...

Kaksi niin hehkuvaa, 

ja kaunista saa

kirkkaana loistaa.

Kumpa auringon päivät,

päällämme ei,

päättyisi koskaan.

(Johanna Kurkela Rakkauslaulu)

Lettupäivä

Kesäkuussa saamme viettää perheessämme syntymäpäivää ja nimipäivää viikon sisällä ja nyt on nimpparien vuoro. Nimipäivää on tapanamme juhlistamme paistamalla lettuja. Sen kummemmin emme nimipäivää juhli, mutta letut ovat osoittautuneet mieleiseksi keinoksi muistaa päivää jotenkin. Tällä kertaa lettujen paistaminen jää iltapalaan, joten ajattelin sujauttaa joukkoon pinaattia omalta kasvilavalta. Varmasti kelpaa kaikille. Mutta ensin päivän touhut. Laittelin hieman hyllyä minkä lomareissullamme Ikeasta ostin. Valmis se ei ole (sisällöltään), mutta ainakin muumimukeja se sai kantaakseen. Yhdellä ystävälläni näin tämän kyseisen hyllyn seinällä ja siitä ajatus sitten lähti. 

Hymyni on herkässä tänään uusimman hankintani vuoksi. Jota en ole edes vielä kotiin saanut, saatikka maksanutkaan, mutta yhden kuvan olen siitä sentään nähnyt. Ja idea oli oikeastaan miehen, niin suostutteluakaan tämä hankinta ei aiheuttanut. Ensi viikolla käymme kotiin hakemassa vanhan puusohvan, siitä tulee kesäpeti terassille. Jos laittaisi hyttyverhonkin niin voisi pötkötellä ihan rauhassa. Patjan, kasan tyynyjä ja siinä voisi lukea kirjaa tai vaikka lapsille satuja. Eikö kuulostakin ihanalta? Alla fiilistely kuva, napattu Pinterestistä.

Rannassa paviljongissa meillä on jo vanha heteka kesäpetinä. Siellä on kiva välillä pötkötellä ja lapset tykkäävät pomppia sängyllä. Siellä kun se on sallittua, tosin nyt trampoliinin hankkimisen myötä hyppiminen on siirtynyt enemmänkin sinne. Pelastin tämän ruosteisen hetekan viime kesänä roskakasasta. Paviljongin katto on edelleen minulla korjaamatta, joten tekstiilejä en ole näin epävakaisena kesänä sinne jaksanut vielä paljoa viedä. Vanha patja ja äitini vanhat satiinilakanat ovat löytäneet sieltä paikkansa sekä häissämme olleet pinkin verhokankaat. Jotka ovat varmaan siellä jo kolmatta kesää, uskomattoman kestävät ja värin säilyttävät ovat olleet auringon paahteessa/vesisatteessa. Ehkä ensi kesänä siellä on jotain muuta sävyä kuin pinkkiä...

Ompelin ulkona tänään. Miksipä ei. kun lapset touhusivat terassilla ja pihalla niin arvelin, että siinä samalla huruuttelen anopin vanhalle keinulle uudet vaatteet. Sen edelliset patjanpäälliset kuin olivat niin auringon polttamat ja molemmin puolin jo parhaan päivänsä nähneet. Kestäväthän ne eivät nämä minunkaan lakanaversiot ole, mutta jos tämän kesän menee niin hyvä. Ensi kesänä voi sitten vaihtaa väriä! 

Ennen...

...ja jälkeen

Mukavaa ja touhukasta päivää kaikille! Nauttikaa kesäkuun viimeisistä päivistä!