Syksyn hiipiessä huomaan taas valaisimien merkityksen. Kesällä valoja ei tullut juurikaan sytyteltyä, mutta nyt iltojen pimetessä alan kaivata ostoslistalla olevaa jalkalamppua. Olen etsinyt käytettyä vanhaa lamppua, tuloksetta ainakin toistaiseksi. Kohta varmaan marssin kauppaan ja ostan uuden. Kun vaan mieleisen löytäisin... Tällä viikolla kotiimme saatiin yksi uusi valaisin, viimein ruokailutila sai peltisen valaisimen. Ystävän vinkkaamana ja äidin kaupasta noutamana sain Carlssonin tarjousvalaisimen. Tähän kyseiseen tilaan olisi valaisin voinut olla hieman isompikin, mutta menköön. Sain viimein kattokruunun pois pöydän päältä, varmaan jo kaksi vuotta olen sitä ollut pois heivaamassa.
Jo talossamme vuosia asuneena, huomaan edelleen joitain valaisimia puuttuvan. Valaisimille teimme varauksia rakennusvaiheessa aika reilusti. No mieluummin liian paljon, kuin liian vähän. Muutamat tyhjät valaisimien paikat ja näkyvät johdonpäät ovat yllättäen nyt kiinnittäneet huomioni. Kehtaisikohan mainita niistä miehelle :) toisaalta se vaatisi myös valaisimien ostoa ja tämän asian koen suht vaikeaksi. Sopivien valaisimien löytäminen on vaan haastavaa ja kun vielä miettii hintaa niin monesti haastavuus tuplaantuu. Viime vuosina olen kiinnittäväni enemmän huomiota valaisimiin vieraillessani ihmisten kodeissa. Yleisvalon lisäksi pidän epäsuorasta valosta ja kohdevalaisimista, joilla tarkoitan pöytä-, seinä- tai lattiavalaisimia. Niillä saa mukavaa rytmiä sisustukseen. Tämä aamu on ollut varsin rytmikäs, lapsilla virtaa riittää heti aamusta. Onneksi ulkona näyttää sää poutaiselta ja flunssakin alkaa pikku hiljaa hieman helpottaa. Ei se auta kuin polkaista imuri käyntiin ja siivoilla himpun verran. Mukavaa päivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti