KOULULAISEN HUONE JA TILKKUTYÖTÄ

Hei, anna tavaroiden olla hetki paikoillaan äiti ottaa muutaman kuvan. Kuului lause eilen siivouspäivän päätteeksi :) Viimein sain kuvattua esikoisemme, koululaisen huonetta. Ei sillä, että huone joka päivä olisi sotkuinen tai muuta, mutta sanotaanko näin ettei huone aina ihan kuvattavassakaan kunnossa ole... Ei sotkut sinällään minua haittaa, siinä näkyy vaan elämää (ja sitähän meillä on) ja olen ajatellut, että joskus se tuokin huone on tyhjä ja nappula muuttanut pois kotoa, hui kaukainen ajatus mutta kuitenkin. Poika itse on saanut vaikuttaa huoneeseensa omalta osaltaan ja osa esimerkiksi huonekaluista on ihan käytännön pakosta valikoitunut huoneeseen. Esimerkiksi ystävältä ostettu iso vanha vaatekaappi kätkee sisäänsä tällä hetkellä kaikkiaan kolmen pojan vaatteet. Varsinainen tilaihme! Ja Ikean sänky valikoitui huoneeseen säilytystilansa vuoksi ja on loistava. Vuode kun on levitettävä, toimii tämä huone myös vierashuoneena ja kavereiden kylätellessä on helppo tehdä vieraspeti viereen. Myös pikkuveljet retkeilevät erittäin mielellään täällä, isoveljen vieressä. Sängyn aluslaatikot kätkevät sisäänsä lautapelit ja lelut. Ikean pukkijalkainen työtaso on pyörinyt vuosia talossa paikkaansa etsien ja se päätyi tänne ja sen kaverina oleva työtuoli on taas vanha kansakoulun tuoli, joka mustalla kalkkimaalilla maalaamisen jälkeen pääsi jatkamaan uraansa istuimena. Mitä tuohon tillkutyöhön ja päiväpeittoon tulee niin etsin kauan virkattua päiväpeittoa tähän huoneeseen, mutta kun semmoista ei sopuhintaan löytynyt, otin ompelukoneen pöydälle ja tein tilkuista päiväpeiton. Huoneen asukkaalta tiedustelin värit ja niillä ompelin tilkut vanhan päiväpeiton päälle ja hyvä tuli. Pienemmät pojat tekivät omat tilkkutyöt päällystämällä maitotölkit pienillä kankaan paloilla :)

Sataa sataa ropisee pilipilipom! Ihana syy kaivaa sisustuslehtipino esiin ja istua uuteen nojatuoliin selailemaan niitä. Mukavaa sunnuntaita!

PIILOPAIKKOJA

Leikitkö usein piilosta? Minun tulee leikittyä melko usein ja etsittyä samalla piilopaikkoja johon aikuinenkin mahtuisi. Tänään etsittiin myös piilopaikkoja, emme tosin itsellemme vaan leluille. Siivouksen yhteydessä innostuimme järjestelemään leluja uudelleen uuteen järjestykseen ja olipa mukavaa yhteistä puuhaa lasten kanssa. Suosittelen! Sen piilosen lisäksi siis.

Kieltämättä olen semmoinen jemmari tietyissä asioissa ja pidän siitä, että kaikilla tavaroilla on oma paikkansa. Parhaani mukaan olen yrittänyt tätä "kaikella on paikkansa" -periaatetta tartuttaa myös lapsiini. Salaa toivon, että edes joskus leikin jälkeen lelut hyppäisivät koreihinsa. Tilasin leluille muutamia uusia pusseja ja järjesteltiin vanhat korit, kipot ja purnukat uusiksi. Aaah, ainakin pienen hetken ne ovat omilla paikoillaan :) joten oli pakko kuvata.

Lastenhuoneeseen on muuttanut viime aikoina muutama uusi vanha huonekalu. Vanha liinavaatekaappi ei enää kokonsa puolesta palvellut legokaappiina, joten olohuoneen vitriinikaappi vaihtoi paikkaa ja palveluksiaan ja on nyt pojilla lego/lelukaappina. Lisäksi siirsin valkoisen lipaston muualta talosta tähän huoneeseen, lipaston jota olin jo laittamassa kiertoon... Pojat innostuivat niin paljon tästä "laatikkoleikki" lipastosta, että siirsin sen heidän huoneeseen. Nyt on säilytystilaa tavaroille riittävästi!

Leikit jatkuu moikka moi ja mukavaa viikon jatkoa! Kohtahan se on jo viikonloppu :)

NORSUJEN ALLA NUKUTTAA

Täällä huoneiden vaihdon jälkeen ovat lapset nukkuneet todella hyvin. Ei voi kun intoilla ja toivoa, että asia pysyy näin. Esikoinen muutti jokin aika sitten lastenhuoneesta vierashuoneeseen, josta pikku hiljaa muokkaamme hänelle koululaisen huoneen (seinämaali edelleen päättämättä) ja pienin poika muutti meidän aikuisten makuuhuoneesta kimppahuoneeseen keskimmäisen poikasen kanssa. Kerran yössä ehkä kuuluu jotain pikku poikien huoneen suunnasta, mutta viime yönäkään ei pihaustakaan ennen aamu kuutta. Ainoastaan neljän aikaan avonaisesta ikkunasta sisälle tiensä löytänyt ampiainen herätti minut surinallaan. 

Tilasin pienemmille lapsille pitkään suunnittelemani Finlaysonin elefantti pussilakanat. Ne ovat kyllä ihanat. Meillä kun ei edelleenkään ole käytössä päiväpeittoja lastenhuoneessa, niin on ihanaa, että lakanat itsessään ovat katseenkestävät ja kauniit. Esikoinen sai uuteen huoneeseensa Marimekon lakanat, jotta tasapuolisuuden nimissä kaikilla on uudet petivaatteet missä nukkua. 

Lämpöä tuntuu riittävän ja eilen laitoinkin kasvihuoneen kuntoon. Talossa sisällä ikkunat tuntuvat yllättävän avarilta, kun taimimäärä muutti pois. Tai no vielä sisällä on muutamia taimia hieman kasvamassa, mutta suurin osa lähti ulos eilen. Tästä asiasta seuraa ikkunanpesu, mutta ei tänään, ei huvita. Taidetaan lähteä pihalle ihmettelemään mitähän siellä jaksaisi touhuta. Viime viikonloppuna toteutin viimein hiekkalaatikon siirron leikkimökin yhteyteen ja rajauksen tein luonnonkivillä. Nyt kelpaa leikkiä! Kiva muutenkin, että lasten kaikki kiikut, leikkimökki, maja, hiekkalaatikko jne ovat samalla suunnalla pihalla, leikkipihalla, jos tämä piha ei enää tästä kauheasti muuttuisi... 

Aurinkoa päivääsi!

TAULUJA LAHJAPAPERISTA

Olen hieman hurahtanut kehyksiin ja niissä vaihtuviin kuviin, tulosteisiin ja lasten tekemään taiteeseen. Muutamaan kehykseen meillä on eksynyt myös lahjapaperia. Edullisia ja helppoja tauluja! Kehyksiä on viimeisen puolen vuoden aikana tupsahdellut tulla taloon aika paljon. Valokuvat ovat kokoontuneet yhdelle seinälle portaikkoon valokuvahyllyille ja muualla kehyksissä on pääosin jotain muuta kuin valokuvia. Olen aina valokuvannut paljon ja luontevasti kuvia on aina ollut paljon myös esillä.

Täällä ollaan muutettu, nimittäin esikoinen, tuleva koululainen muutti lastenhuoneesta vierashuoneeseen. Löysimme hänelle käytettynä juuri sen sängyn mitä olimme menossa kesälomalla Ikeasta ostamaan, joten huonejärjestelyt lähtivät muutokseen hieman ennakkoon. Pienemmät pojat pääsivät muutoksen seurauksena kimppahuoneeseen ja meidän aikuisten makkarissa ei nuku enää ketään muita kuin me, ompa hieman outoa! Muutama yö takana ja hyvin on mennyt, mitä nyt viime yönä yksi lapsi tippui sängystä ja keskimmäistä vähän pelotti, kun ei ole enää isoveli turvana. Mutta ylennys kerrossängyn yläpetiin on ollut hänelle mieleinen, pikkuveljen vallatessa alapedin.

Tänään olen fiilistellyt puhtaan kodin lisäksi tuomen tuoksua, oksista lähtee valloittava tuoksu terassilla. Iltaan kuuluu myös esikoisen kevätjuhla, joten hop hop ruoka massuun ja juhlaan! Aurinkoista iltaa sinulle!

PIKKUISEN TUHMA MAALARI

Olin sitten pikkuisen tuhma ja en uskonut maalikaupanmyyjää. Otin riskin ja maalasin Osmo Colorin vahan päälle. Niin ei kuulemma ikinä saa tehdä, mutta kun halusin! Eli pikakertaus: Poikien huoneessa olin vahannut taloa rakentaessamme matalantilan seinän ja siellä olevat hyllyt Osmo Colorin tummalla vahalla ja nyt halusin maalata ne vaaleanharmaaksi. Myyjä rautakaupassa vakuutteli (tai itse asiassa kaksi myyjää ja kolmas vielä puhelin päässäkin), ettei niin voi tehdä. Arvelin, että kokeilen, katsotaan mitä tapahtuu ja pysyyko maali. Näin noin parin viikon kokemuksella tilanne näyttää edelleen hyvältä ja maali on seinässä ja hyllyissä pysynyt hyvin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja Tikkurilan remonttimaaliin sekä maalin sävyyn, joka on Tikkurilan x487, nimeltään laasti. Saa nähdä sitten käytössä miten kestää jne. Kuvat kertokoon lisää pienestä pintarempastani sekä tapahtuneesta muutoksesta :) valoisammalta huone ainakin näyttää entiseen verrattuna! Kuvan huoneesta ennen maalausta voi käydä vilkaisemassa esimerkiksi täältä.

Viikonloppuun kuului paljon ulkoilua. Tuntui, että sairastelujakson aikana menetetty aika piti saada takaisin. Raitista iltaa ja pakokaasun käryä sopivalla suhteella. On ajettu moottorikelkalla ja mönkijöillä, ratsastettu, kylätelty, syöty hernerokkaa ja laskiaispullia, laskettu mäkeä ja kasteltu itsemme ulkona läpimäriksi. Luistelu jäi tänä viikonloppuna pakokaasun ja pärinän varjoon, mutta jäälle mennään varmaan huomenna. Tänään ei enää jaksa, loppu päivän laiskottelen! Ajatukset ovat jo seuraavassa viikonlopussa ja ystävänpäivässä ja ystävänpäivän askarteluissa, jotka starttaa huomenna. Mukavaa alkavaa viikkoa! Alla pieni kuvakollaasi viikonlopustamme :)

HAAVEITA JA SEINÄN MAALAUSTA

Haaveilu on ihanaa, eikö olekin? Ja seinää maalatessa on hyvää aikaa haaveille. Aina pitää olla jotain, mistä haaveilla, mitä tavoitella. Oli se sitten jotain suurta tai aivan pientä, mutta aina sen toteutuminen on yksi maailma parhaimmista tunteista. Koen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut/saan seurata vierestä ystävieni ja tuttavieni haaveilua milloin mistäkin. On koettu yhdessä vauvahaaveita, häähaaveita, matkahaaveita, sisustushaaveita, talohaaveita, kaappihaaveita, haaveita valmistumisesta ammattiin ja haaveita puolison löytämisestä... On ihanaa elää mukana muiden elämässä. On ilo seurata ystävien elämää ja haaveilua ja odottaa niitä iloisia puhelinsoittoja mitä silloin tällöin tulee, kun jokin asia on toteutumassa tai on jo toteutunut. Muistan aina hetken jolloin ystäväni soitti ja kertoi raskaudestaan, muistan tasan tarkkaan missä puhelimeen vastasin. Tai kun toinen ystäväni soitti ja kertoi menevänsä naimisiin ja tai sen, kun sopiva maalisävy seinään löytyi. On itketty ja naurettu yhdessä elämälle, isoille ja pienille haaveille, onnistumisille ja epäonnistumisille. 

Tämä blogin myötä moni pääsee myös kurkkaamaan minun ja meidän elämäämme, välillä mietin onko tämän aivan pöhköä tänne kirjoitella, mutta jotenkin koen tämän omaksi jutukseni tässä arjen keskellä elämisessä. Minulta ei ainakaan haaveet kesken lopu, välillä tuntuu, että pää on pilvissä, mutta onneksi jalat pysyvät tiukasti maassa. Yksi sisustushaaveni on toteutumassa, kuhan saan postipaketin haettua postista. Lupaan esitellä tämän ihanuuden myöhemmin. Täällä on haaveiltu ja toteutettu poikienhuoneen uusia seiniä. Viimeinen pohjamaali on nyt kuivumassa, jos huomenna saisi viimeiset kerrokset maalia pintaan. Odotan, että tuo oma sähkömieheni illalla irroittaisi pistorasiat pois, niin on helpompi sutia :) Nyt pitää palata sairastuvan pariin, lapset ovat evakossa olohuoneen lattialla patjoineen äidin maalausoperaation ajan ja tuntuvat viihtyvän. Saavat pötkötellä, nukkua ja katsoa välillä telkkua ihan luvan kanssa, on tämä mälsää tämä pienten sairastelu. Toivotaan, ettei jatku montaa viikkoa...

Näiden kauniiden sävyjen myötä jatkan sairastuvan pyöritystä ja haaveiluani, moi moi!

PUHTAUTTA, PARHAUTTA JA PERJANTAI

Siivousvimma alkaa olla takana ja pikku hiljaa tavarat ovat asettumassa paikoilleen. Joulun pois raivaamisen aiheuttama sisustuspyörremysrky näyttää hieman laantuneen. Olohuoneesta lähti pöytä pois, terassilta tuli vanha ompelukoneen metallinen jalusta sisälle, muutama tuoli ja taulut ovat pyörineet ympäri taloa ja verhot ja koristetyynyliinan päälliset pölisseet. Poikien valtakuntaan olen suunnitellut maalausta, mutta se saa vielä odottaa ajatuksen kypsymistä. Haluan olla täysin varma mitä teen, ettei tule katumuksia omissa tuunailuissa. Hyväksyntä seinän maalaamiseen mieheltä  on saatu ja lapsetkaan eivät esittäneet eriävää mielipidettä (ehdottivat vaan väriksi vihreää!), joten monen monta maalikarttaa olen nyt läpi kolunnut ja huoneessa pyörinyt. Tarkoituksena maalta kaksi seinää. Ainut mietinnän aihe on matalassa tilassa oleva seinä ja sen hyllyt. Ne on maalattu tummanruskealla vahalla, joten pitää vielä selvittää miten maalaaminen Osmo Colorin vahan päälle onnistuu. Maalamani kirahvin ja puun kuva katoaa ainakin toiselta seinältä, ehkä sen aika on päivittyä pois. Maalisutia voisi muutenkin heiluttaa paikassa jos toisessa, tämä saamarin kevät... Vihaan tätä ideatulvaa päässäni, voisin heilauttaa helposti koko talon sisustuksen uusiksi (tai ainakin osan). Onneksi ei ole taikasauvaa ja raha rajoittaa tätä touhua sen verran, että voi tyytyä pieniin muutoksiin ja haaveilla vaan isommista.  

Taidan lähteä ihmettelemään värikarttoja. Pakkasmittari huitelee taas -30 asteessa, joten sisällä pysyn tämän päivän. Mies on viemässä isompia poikia mummolaan ja pienin unilla eli olen siis melkein yksinään hetken! Hyvää viikonloppua sinulle ja toivotaan, että aurinko näyttää meille säteitään!

DIY VERHOT

Verhoja on kaappi täynnä, mutta kun tympii. Kuulostaako yhtään tutulta? Lastenhuoneeseen olen tehnyt tässä talossa asuessamme muutamat verhot. Olisiko 3 verhot kuuden vuoden aikana. Tuunailen yleensä aina jostain entisistä verhoista/kankaista uusia. Yhden kankaan olen tainut ihan varta vasten ostaa poikien huoneen ikkunaa, mutta se merirosvoteema meni ohi ja jokin aika sitten sottailtiin poikien kanssa millaiset verhot nyt valittaisiin. Tällä kertaa tuunauksen uhriksi valikoitui vanha lakana johon painoin vuoria. Leikkasin ja ompelin verhon sopivaksi ja painettiin kuviot maalarinteipin ja kangasvärin avustukselle. Hyvä tuli!

Poikien huoneessa ei sen kummemmin joulukoristeita ole, eikä taida tullakaan. Tuo askartelemamme kuusimobile ikkunassa ja pieneen kasvihuoneeseen tehty joulumaa. Semmoinen oli viime talvenakin ja pojat tahtoivat tänä vuonna uuden. Siellä on sammalta, risuja yms. lumisprayllä kuorrutettuna ja sitten erikoinen lauma muovieläimiä seikkailemassa ja tietysti pieni patterilla toimiva valosarja tuomassa valoa pimeään. Toimii hyvin yövalona!

Itsellä kun on näköjään vapaailta iltasadun lukemisesta, niin keskittyisiköhän joulupalloihin :) Taidan lähteä autotalliin pallopussi kainalossa, katsotaan mitä siitä seuraa. Palaan kertomaan!

Lastenhuoneen kaapin paikka

Kirjoitinkin jokin aika sitten mitä lastenhuoneessa kahden kalusteen paikan vaihtaminen aiheutti (halun saada string seinähylly tai jokin vastaava). Ja muutos vaan jatkuu, kun löysin vuosia etsimäni liinavaatekaapin Tori.fi sivuston kautta. Nyt on lapsilla aivan ihana legokaappi, eikö? Uuden (vanhan) kaapin tarkoitus on siis palvella legojen säilytyspaikkana. Pojat saavat kaikki legot omaan huoneeseen kaapinovien taakse, jottei pienin pääse niitä sotkemaan. Ja omassa huoneessa voi rauhassa levitellä ja leikkiä lattialla, kun oven sulkee perässään. Ollaan tänä syksynä opeteltu tätä omassa huoneessa leikkimistä. Meillä ollaan aina leikitty enimmäkseen olohuoneessa, mutta nyt kun esimerkiksi pikkulegoilla leikkiminen on niin IN, tuottaa se olohuoneesssa koko ajan riitoja. Syynä perheen kuopus joka tahtoo myös osallistua leikkeihin sotkemalla. Leluja ollaan karsittu muutenkin tarkoituksella tämän syksyn aikana rankalla kädellä ja jätetty vaan ne millä oikeasti leikitään. Lisäksi joitain vanhoja leluja ollaan säästetty. Toki haaste on sekin, että jokaiselle pojalle pitää olla "omaan ikäänsä" sopivia juttuja tarjolla. Kaksi isointa poikaa jakavat tämän lastenhuoneen tällä hetkellä. Alunperin minulla oli tarkoitus jättää kaappi alkuperäiseen asuunsa, mutta kehnon kunnon vuoksi se oli pakko maalata. Kanteen tein ruudukon, johon olen itse erittäin tyytyväinen. Väriksi en halunnut valkeaa, vaan jonkin vihertävän. Kaappi on maalattu vanhaksi vihreäksikin kutsutulla Teknoksen sävyllä T1284 .

Paljonhan tässä huoneessa ei voi huonekalujen paikkaa muokata, koska iso kerrossänky ja huoneen pienuus sekä vinokatto aiheuttavat rajoitteet tähän, mutta pikkuisen jotain uutta. Pojat tykkäävät hirmuisesti, kun vähän muutellaan huonetta. Kehen lie tulleet... Uutta seinähyllyä odotan edelleen. Sain kyllä jo hyllylevyjä hankittua, en vaan tiedä ehtiikö mies milloin näpertää sitä minulle. Varmaan joskus talvella, ehkä. Toisaalta en tällä hetkellä sitä tarvitsekaan... Hups, mutta sitä en kerro kotona ääneen, sillä hyllylle on jo mielessä toinen paikka. Tänään kuvia huoneesta ottaessani jäin myös miettimään lasten sänkyjen päiväpeittoja. Lastenhuoneessa päiväpeitot ovat melkoisen turhia, ainakin meillä. On meillä muutama päiväpeitto hankittu poikien sänkyihin, mutta eivät ne juuri ikinä petiin saakka pääse tai no ehkä synttäripäivinä :) Pärjäämme jatkossakin ilman niitä. Kaikkea pienen pientä säilytettävää on tuhottomasti, joten matkalaukut, rasiat, salkut ja korit ovat kovassa käytössä. Taloa rakentaessamme teimme vinon katon alle, matalaan tilaan hyllyjä, joten siellä on tilaa näille. Mieluummin näistäkin osa voisi olla jossain piilossa, ovien takana, mutta ainakin ne on helppo ottaa leikkeihin mukaan avohyllyiltä. Toki hyllyjen eteen voisi tuunailla jonkun verhon, liukuoven tai vastaavan, mutta sen aika ei ole ainakaan vielä.

Poikien valtakunnassa kaikki hyvin!