Linnunpelättimen suunnittelua

Varsinainen touhupäivä takana, joka huipentui linnunpelättimen suunnitteluun. Ei mennyt minuutit hukkaan tässäkään päivässä. Aamulla touhusin keittiössä muutaman tunnin ja sen jälkeen varaston järjestelyn kimppuun. Olen tätä asiaa siirtänyt ja siirtänyt eteenpäin, mutta tänään tartuin toimeen. Totesin ettei talvikenkien ynnämuun tavaran lisäksi pöydälle enää muuta mahdu. Mieheni teki minulle varastoon oman työtason, pöydän joka on koko varaston levyinen taso. Tähän on yllättävän kätevä jättää kaikki varastoon menevä tavara, nopasti vaan siihen oven pieleen odottamaan seuraavaa siirtoa. No nyt niitä siirtoa odottavia tavaroita vaan oli ja paljon. 

Tästä järjestelystä kimmokkeen saaneena aloin hinnoittelemaan kirpparille myyntiin meneviä tavaroita, sekin asia eteni viiden pussillisen verran. Vielä hinnoittelua odottaa määrittelemätön kasa vaatteita vaatehuoneen nurkassa. Ne saavat odottaa seuraavaa sadepäivää. Vaatteita hinnoitellessani rupesin miettimään piha juttuja ja linnunpelätintä. Viime keväänä tein ensimmäisen kerran kasvimaalle linnunpelättimen. Vaatteet sille kävin ostamassa paikallisesta kierrätykeskuksesta. Mutta nyt kun tätä rättiä on kasatolkulla nurkissa, niin miksi en pukisi pelätintä omiin vaatteisiini? Hih, joten niimpä tänä vuonna kasvimaan laitaa saa koristaa hieman ehkä naisellisempi linnunpelätin, Neiti Hienohelma. Samaan syssyyn etsin kirppari kasasta käsilaukun ja mekon linnunpelättimelle. Olisikohan jotain joutavaa koruakin... Ei kai karkaa tämä homma käsistä? Katsotaan mitä perheemme isännät tuumaavat kuhan pelätin ilmestyy elämään. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten tänään suunnittelua ja huomenna toteutus!

Kerrottakoon vielä hauska tapahtuma viime keväältä. Tein tosiaan linnunpelättimen ja samana päivän pihalla kulkiessani säikähdin sitä, hah! Sain nauraa makeasti itselleni!