expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Lettupäivä

Kesäkuussa saamme viettää perheessämme syntymäpäivää ja nimipäivää viikon sisällä ja nyt on nimpparien vuoro. Nimipäivää on tapanamme juhlistamme paistamalla lettuja. Sen kummemmin emme nimipäivää juhli, mutta letut ovat osoittautuneet mieleiseksi keinoksi muistaa päivää jotenkin. Tällä kertaa lettujen paistaminen jää iltapalaan, joten ajattelin sujauttaa joukkoon pinaattia omalta kasvilavalta. Varmasti kelpaa kaikille. Mutta ensin päivän touhut. Laittelin hieman hyllyä minkä lomareissullamme Ikeasta ostin. Valmis se ei ole (sisällöltään), mutta ainakin muumimukeja se sai kantaakseen. Yhdellä ystävälläni näin tämän kyseisen hyllyn seinällä ja siitä ajatus sitten lähti. 



Hymyni on herkässä tänään uusimman hankintani vuoksi. Jota en ole edes vielä kotiin saanut, saatikka maksanutkaan, mutta yhden kuvan olen siitä sentään nähnyt. Ja idea oli oikeastaan miehen, niin suostutteluakaan tämä hankinta ei aiheuttanut. Ensi viikolla käymme kotiin hakemassa vanhan puusohvan, siitä tulee kesäpeti terassille. Jos laittaisi hyttyverhonkin niin voisi pötkötellä ihan rauhassa. Patjan, kasan tyynyjä ja siinä voisi lukea kirjaa tai vaikka lapsille satuja. Eikö kuulostakin ihanalta? Alla fiilistely kuva, napattu Pinterestistä.



Rannassa paviljongissa meillä on jo vanha heteka kesäpetinä. Siellä on kiva välillä pötkötellä ja lapset tykkäävät pomppia sängyllä. Siellä kun se on sallittua, tosin nyt trampoliinin hankkimisen myötä hyppiminen on siirtynyt enemmänkin sinne. Pelastin tämän ruosteisen hetekan viime kesänä roskakasasta. Paviljongin katto on edelleen minulla korjaamatta, joten tekstiilejä en ole näin epävakaisena kesänä sinne jaksanut vielä paljoa viedä. Vanha patja ja äitini vanhat satiinilakanat ovat löytäneet sieltä paikkansa sekä häissämme olleet pinkin verhokankaat. Jotka ovat varmaan siellä jo kolmatta kesää, uskomattoman kestävät ja värin säilyttävät ovat olleet auringon paahteessa/vesisatteessa. Ehkä ensi kesänä siellä on jotain muuta sävyä kuin pinkkiä...





Ompelin ulkona tänään. Miksipä ei. kun lapset touhusivat terassilla ja pihalla niin arvelin, että siinä samalla huruuttelen anopin vanhalle keinulle uudet vaatteet. Sen edelliset patjanpäälliset kuin olivat niin auringon polttamat ja molemmin puolin jo parhaan päivänsä nähneet. Kestäväthän ne eivät nämä minunkaan lakanaversiot ole, mutta jos tämän kesän menee niin hyvä. Ensi kesänä voi sitten vaihtaa väriä! 

Ennen...
...ja jälkeen

Mukavaa ja touhukasta päivää kaikille! Nauttikaa kesäkuun viimeisistä päivistä!

1 kommentti:

  1. Hei, voisinko haastatellla sinua lehtijuttuun? Ota yhteyttä m.jaana.laitinen@gmail.com

    VastaaPoista