keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Pariisissa 3.päivä - Porte de Vanves antiikkitori ja shoppailuähky!

Kroisanttia mahat täynnä suuntasimme uuteen päivään. Kolmantena päivänä suunnitelmiimme kuului matkata hieman kauemmas Pariisin keskustasta. Suuntana Porte de Vanvesin antiikkitori eteläisessä Pariisissa. Näkemisen ja kokemisen arvoinen tori mikäli mielii katsella ja hypistellä vanhoja tavaroita. Myyjät olivat asettautuneet kadulle ja kauppaa tehtiin aamupäivän aikana, puolen päivän jälkeen osa myyjistä aloitti jo raivaamaan tavaroitaan pois. Joten ajoissa kannattaa tänne suunnata.

Tarjolla oli antiikkia ja sitten vähemmän antiikkia. Aika laidasta laitaan saimme ihastella vahan tavaran kiiltoa ja kolhuja. Hintatasot olivat hyvin vaihtelevia ja tinkiminen kannataa. Englannilla pärjäsi vaikka myyjät eivät aina sitä puhua osanneetkaan, he kirjoittivat hinnan esim paperille. 


Suuria ostoksiahan täältä emme voineet tehdä, mutta mm. etsimäni vanhan rintaneulan täältä löysin. Lisäksi mukaan tarttui peltikyltti, pulloon kristallikorkki, vanhoja kortteja ja vanhoja nuotteja. Nauroimme ystäväni kanssa, että me maksamme 5 euroa vanhoista kellastuneista nuoteistakin. Askartelua varten näitä ostin, saa nähä minne ne päätyvät. Etsimääni vanhaa hatturasiaa en löytänyt. Se jäi hieman harmittamaan.


Lounaaksi söimme pikaseen paikallisen crepes letun suolaisella täytteellä. Näitä lättysiä haluan tehdä kotonakin ja ohjeita olen jo netistä katsellut. Se makea crepes jäi syömättä, mutta jos kotona yrittäisi semmoisen kokkailla.

Pikalounaan jälkeen matka jatkui kohti Pariisin keskustaa ja suuntana Champs Elysees ja riemukaari. Aikamoinen katu, täynnä merkkikauppoja ja oville seisovia turvamiehiä. Ihmisiä oli aivan älyttömästi ja jotenkin todella hektinen paikka kaikin puolin.











Riemukaaren nähtyänne ja viinillä tuumauttuamme suuntasimme ostoskatu Rue de Rivolille, jossa koimme varsinaisen shoppailuähkyn! Pukukopissa hikoillessani mietin onko tässä mitään järkeä? Noh vaatetta tarttui mukaan oikeastaan vaan semmoista mitä tarvitsen ja mm. vaaleat farkut, joita en ole omistanut sitten yläasteen jälkeen... Kaupat tällä kadulla olivat normaalihintaisia, joten mitään alelöytöjä täältä emme tehneet, mutta kauppoja valikoimalla sai tavaraa suht edullisesti.

Todettuamme, että päivän ruokailut ovat olleet aamupala hotellilla ja se suolainen lettu torilla päätimme viinin ja vaatteen vaihdon jälkeen kokeilla jotain paikallista ruokapaikkaa. Löysimmekin hotellin lähistöltä kivan pienen ruokapaikan, jossa oli ystävällinen henkilökunta. Nimeä en laittanut ylös, joten sitä en voi tässä mainostaa. Kolmen ruokaljin illallinen viinillä ja oluella kustanti noin 25 euroa per nenä. Ruoka oli hyvää ja annoskoot oli sopivat.

Siinä se kolmaskin päivä hujahti ja yksi puolikas päivä enää aikaa jäljellä kuluttaa kenkiä Pariisin kaduilla. Huh sanon minä tämä päivä oli jo aikaimoinen suoritus. Jalat huutaa armoa ja pää käskee vaan kävellä! Huomenna jatkuu tämä tarina...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti