torstai 30. huhtikuuta 2015

Pariisissa 4.päivä - kiertelyä Montmartressa ja jännityksellä kotiin

Viimeinen aamumme Pariisissa näyttäytyi hieman viileämpänä ja sateisempana. Olimme olleet enemmän kuin tyytyväisiä lomamme säähän, joten pieni sade ei meitä haitannut. Viimeinen kroisantti aamupala napaan ja sateenvarjojen alle kiertelemään pieniä mukulakivikatuja. Aamupäivän tavoitteenä löytää vielä hieman kotiin viemisiä, syödä jotain hyvää lounasta ja käydä katsomassa Sacrè Coeur. 





 





Löysimme Vincent Van Coghin kotitalon sekä Ravintola le Moulin dela Galetten ihan vahingossa ohi kulkiessamme. Mukava lisä tähän viimeiseen päivään. Muutenkin katu nimeltään Rue Lepic on kävelemisen arvoinen pieni katu kaikkine pienine putiikkeineen. 




Silmä lepäsi näillä pienillä kujilla, kaikkialle minne vaan katsoikin oli todella kaunista. Yksityiskohtia löytyi joka puolelta. Ostimme macaron leivoksia kotiin viemisiksi pienestä putiikista ja saimme niin hyvää palvelua, että teki melkein mieli halata kauppiasta. Täällä tuntui, että on oikeasti Pariisissa, semmoisessa paikassa miksi olin sen aina kuvitellut.



Sacrè Coeurin kukkulalle kiertelimme pieniä katuja pitkin ja pitkät rappuset jäivät näin meiltä nousematta. Täällä ihmisten paljous oli suuri. Mutta tunnelma oli silti miellyttävä. Ja katseltavaa oli taas joka ilmansuunnassa. Maisemat aivan huikeat! 




Kaikki mukava loppuu aikanaan ja kotiin lähdön hetki oli tänä päivänä jo aamusta saakka mielessä. Tästä asiasta muistutti myös aamuinen matkalaukun pakkaaminen. Kaikki mahtui hyvin laukkuun ja painokin pysyi sallituissa kiloissa. Söimme viimeisen lounaan Place du Tertren aukiolla Sacrè Coeurin lähellä ja join varmaan elämäni kalleimman pulloveden! Tällä torialuueella oli katutaiteilijoita, joiden työt olivat upeita. Harmi vaan, että hieman satoi vettä ja aikataulu alkoi painaa päälle. Kipikapi kohti hotellia ja metroasemaa. Matka jatkui pienen haikeuden saattelemana kohti Charles de Gaullen lehtokenttää. Ihan putkeen ei kotiin palaaminen sujunut, mutta viimein viiden tunnin odottamisen jälkeen mahduimme seuraavaan lentokoneeseen ja matka koti Suomeen alkoi.

Matkasta jäi aivan ihania muistoja ja tunne, että varmasti joku päivä vielä palaan Pariisiin! Nyt seuraavaa reissua suunnittelemaan, joka on matkailuautolla muumimaailmaan :) Ensin kuitenkin paluu kotiin ja arkeen, jossa äitiä kovasti jo odotetaan. Vai odotetaankohan sittenkin enemmän niitä tuliaisia?

2 kommenttia:

  1. Kiva blogi! :) liityin lukijaksi. Jos kiinnostaa lukea meidän perhe-elämästä (tyttö 6/2014 ja toista lasta odotetaan syntyväksi syyskuussa) niin blogini löytyy
    täältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa! Minäpä tulen vastavierailulle kurkkimaan sinun blogiasi :)

      Poista